Ostoskoriin -Ostoskorin välisumma:0,00 €
 INFO: +372 661 6988

OSTROVIT VITAMIN D DROPS 30ML

OSTROVIT VITAMIN D DROPS 30ML

Arvostele ensimmäisenä tämä tuote

Saatavuus: Varastossa

SKU: OstroVit Vitamin D Drops -30 ml

9,90 €

D3 Vitamiinalla näyttää olevan kaikkein eniten terveysvaikutuksia kaikista ravintolisistä. Uudet suositukset suosittelevat


100 uq päivässä aikuisille.


D3 Vitamiini on erittäin tärkeä suorituskyvylle, vastustuskyvylle ja rasvanpolttoon energiaksi.



Wikipedian D - vitamiinin  tiedot:




D-vitamiini on rasvaliukoinen sekosteroidi, jonka esimuotoa muodostuu ihossa ja jota saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät erään tumareseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa, myös keskushermostossa. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat, että D-vitamiini vaikuttaa myös aivojen toimintaan.


D-vitamiinin riittävä saanti on yhdistetty perinteisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[3]syöpätauditMS-tautifibromyalgiareumatauditmetabolinen oireyhtymä[4] ja tyypin 2 diabetes ynnä muut.[5][6].


Ravinnosta peräisin olevaa D-vitamiinia saadaan kalaöljystä, kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta ja sienistä, ja sitä on Suomessa nykyisin lisättynä vitaminoiduissa margariineissa ja kevytrasvoissa, vähärasvaisessa maidossa sekä pikkulasten velleissä ja äidinmaidonkorvikkeissa[7].





Vaikutus elimistössä


D3- ja D2-vitamiinin esiasteet hydroksyloituvat maksassa ja munuaisissa ja muodostavat kalsidiolia, joka on D-vitamiinin epäaktiivinen ”varastomuoto”, sekä biologisesti aktiivista kalsitriolia. Se, kuinka paljon kalsidiolin pitoisuus veressä nousee milläkin annoksella, on osin yksilöllistä, ja riippuu esimerkiksi ruumiinpainosta. D-vitamiini vaikuttaa fosforin ja kalsiumin aineenvaihduntaan hormonin tavoin. Sen selkein tehtävä on pitää veriseerumin kalsium- ja fosfaattipitoisuudet oikeina parantamalla niiden imeytymistä.


Tutkimuksia terveysvaikutuksista


D-vitamiinin riittävä saanti on yhdistetty perinteisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[3]syöpätauditMS-tautifibromyalgiareumatauditmetabolinen oireyhtymä[4] ja tyypin 2 diabetes ym.[5][6].


Luotettavimpana pidetään lume- ja koeryhmiin perustuvia tutkimuksia (sokkotutkimus).[8] Väestötutkimukset ovat epäluotettavampia, koska niissä kaikkia muita muuttujia ei voida vakioida.[8] D-vitamiinien mahdollinen hyödyllisyys vaatii vielä lisää tutkimusta.[9]


D-vitamiinin hyödyistä muulle kuin luustolle on JAMA:n mukaan heikosti näyttöä, ja pohjoisessa elävillekin suositellaan seerumiarvoa 20 ng/ml (JAMA 2015). JAMA toteaa että tutkimusnäyttö ei ole riittävää, väestötutkimukset ovat epäluotettavia, eikä täyttä konsensusta asiasta ole.[10]


Esimerkiksi D-vitamiinilisä lisäsi vanhusten kaatumisia yhdessä tutkimuksessa, vähensi muutamassa ja oli neutraali useimmissa.[9] Siksi Annals of the Internal Medicine -tiedelehti toteaa, että vaikka D-vitamiinilisiä käytetään laajalti, ei ole todistettu, että hyödyt ylittävät haitat.[9] Viitatussa tutkimuskatsausartikkelissa U.S. Preventive Services Task Force (USPSTF) suositteli, että D-vitamiinilisiä ei normaalien aikuisten (tai vaihdevuodet ohittaneiden naisten) pitäisi käyttää, mutta tämä ei koskenut murtumista, osteoporoosista tai D-vitamiinivajeesta kärsiviä.[11] Tämä ei koskene pohjoisempia maita. Pohjoismainen suositus nousi vuoden 2013 lopussa 10 µg:aan päivässä (400 IU)[1].


Kuolleisuus


Cambridgen yliopistossa 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleisuus on vähäisin, kun D-vitamiinia on veressä vähintään 90 nmol/l.[12]


38 772 ikääntyvän amerikkalaisnaisen suomalais-amerikkalaisessa väestötutkimuksessa vain kalsium oli yhteydessä kuolleisuuden vähenemiseen, moni muu aine lisääntymiseen, D-vitamiini oli neutraali.[13][14]


Ruotsalaistutkimuksessa 29 000:n eteläruotsalaisen 25–64-vuotiasta naisen elämää on seurattu 20 vuoden ajan. Tulosten mukaan niillä jotka välttelevät auringonottoa kokonaan, on kaksinkertainen riski kuolla ennenaikaisesti auringonottajiin verrattuna. Tutkijoiden mukaan todennäköisin syy on D-vitamiinin puutos. Suurin osa kuoli sydän- ja verisuonitauteihin tai aivohalvaukseen. Tutkimuksessa otettiin huomioon muut tekijät, kuten ylipaino, tupakointi, liikunta, alkoholinkäyttö, talous ja koulutus. Muiden tekijöiden huomioiminen on kuitenkin ongelmallista ja tutkijat selvittävät muitakin mahdollisia selityksiä.[15]


Infektiot


Ylähengitysteiden tulehdukset


D-vitamiinin vaje näyttäisi olevan yhteydessä riskiin saada ylähengitysteiden tulehduksia, myös keuhkokuume. Veren D3-vitamiinitasoltaan alimman kolmanneksen kuopiolaisilla näyttäisi olevan 2,5-kertainen keuhkokuumeen riski.[16]


Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että riittävät veren D-vitamiinipitoisuudet voivat ehkäistä flunssaa.[17] Vuonna 2010 tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa 334 japanilaisella koululaisella kaksi kertaa päivässä annettu D-vitamiinilisä vähensi merkittävästi A-tyypin influenssan riskiä.[18] 250 mongolialaisella lapsella vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa, jossa koehenkilöiden D-vitamiinin lähtötasot olivat matalat, päivittäiset D-vitamiinilisät puolittivat hengitystieinfektioiden riskin.[19] Kuitenkaan kun lähtötasot ovat suhteellisen korkeat ja annostelu kuukausittaista, D-vitamiinilisistä ei ole todettu olevan hyötyä flunssien ehkäisyssä. Vuonna 2012 julkaistu satunnaistettu plasebokontrolloitu tuplasokkotutkimus osoitti, etteivät kuukausittaiset suuret D-vitamiiniannokset vähentäneet hengitystieinfektioiden määrää tai vakavuutta, kun koehenkilöiden seerumin D-vitamiinipitoisuuden taso nostettiin 72 nmol/l:sta yli 120 nmol/l:n.[20]


Verenkierron infektiot


Sairaalassa saadut verenkierron infektiot ovat 2 100 potilasta kattaneen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan noin kaksi kertaa yleisempiä potilailla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus on alle 25 nmol/l ennen sairaalahoitoa. Tämä havaittiin verrattuna potilaisiin, joiden veren D-vitamiinipitoisuus on yli 70 nmol/l.[21]


Luusto


D3-vitamiinin puute aiheuttaa lapsilla riisitautia, koska elimistö ei puutteesta johtuen pysty tuottamaan tarpeeksi kalsitriolia. Kalsiumionien imeytyminen suolistosta vähenee ja kalsiumsuolojen varastoituminen luukudoksen perusaineeseen eli matriksiin vähenee. Aikuisilla D3-vitamiinin puute pienentää luuston kalsiumpitoisuutta, koska veren pieni kalsiumpitoisuus lisää kalsiumaineenvaihduntaa säätelevän lisäkilpirauhashormonin eritystä. Seurauksena on osteomalasia eli luun pehmeneminen.[22]


D-vitamiinin lievä ja pitkään kestävä liian vähäinen saanti heikentää kalsiumin imeytymistä, mikä edesauttaa osteoporoosia.


Lancet-lehdessä julkistettu meta-analyysi (2013) totesi, että kotonaan asuville aikuisille ei kannata rutiinisti antaa D-vitamiinilisää osteoporoosin estämiseksi, ellei heillä ole erityisiä riskitekijöitä.[23]


Diabetes


D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[24]Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4 000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten.


Itä-Suomen yliopiston 71 diabeteksen esiasteesta kärsivän 60–65-vuotiaan suomalaisen sokkotutkimuksessa (Plos One) 80 µg:n annos oli parempi kuin 40 µg:n annos, joka puolestaan oli lumelääkettä parempi. Annoksista hyötyi kuitenkin vain puolet potilaista, ehkä muilla oli muutenkin tarpeeksi D-vitamiinia.[25][26]


Syöpä


Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[27]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5–5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[28].


Sydän- ja verisuonitaudit


2100 suomalaisaikuista kattaneen tutkimuksen mukaan liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana.[29]


Sydämen vajaatoiminta


Vuoden kestäneessä kokeessa 239 sydämen vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 100 µg:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Tutkimuksen alkaessa kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten. Kävelytesteissä D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä, mutta paransi mahdollisesti sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Tutkijat toteavat raportissaan että lisätutkimuksia tarvitaan.[30]


Astma


Lontoon King’s Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[31]. IL10 on geeni, joka koodaa pääasiassa monosyyttien – ja jossakin määrin T-lymfosyyttien – tuottamaa proteiinia. Tällä sytokiinilla on monimuotoisia (pleiotrooppisia) vaikutuksia immuunijärjestelmän toiminnassa ja erityisesti tulehduksen vaimennuksessa. Astmapotilaan keuhkoissa vallitsee yhtäältä IL10:n puutetta ja toisaalta IL1:n ja IL8:n ylituotantoa, mikä lisää tulehdusta[32]. D-vitamiinin käyttö vähentää myös astmasumutteiden aiheuttamaa luukadon riskiä. Runsas D-vitamiinin saanti vähentää myös kalsiumin tarvetta; kalkkia ei silloin välttämättä tarvittane edes suositeltua 800 mg/vrk.[33]


Neurologia


MS-tauti


Veren korkea D-vitamiinipitoisuus, etenkin alle 20-vuotiaana, voi vähentää 70 % MS-taudin riskiä verrattuna pieneen veren D-vitamiinipitoisuuteen[34]. Harvardin yliopiston tutkijat analysoivat veren D-vitamiinin määrän 257 henkilöltä, joille oli asetettu MS-diagnoosi vuosina 1992–2004. Korkea D-vitamiinipitoisuus osoittautui suojaavaksi tekijäksi. Täytyy kuitenkin muistaa ettei kyseessä ole välttämättä aina syy-seuraussuhde, D-vitamiinipitoisuus voi olla alhainen taudin vuoksi, eikä se siis ole välttämättä taudin syy tai sen riski.[35]


Dementia ja Alzheimerin tauti


Brittitutkimuksessa seurattiin 1 700 tervettä 65-vuotiasta kuuden vuoden ajan, tutkimuksen aikana 170 heistä sairastui dementiaan. D-vitamiinin puutos voi liittyä jopa kaksinkertaiseen dementia- ja Alzheimerin taudin riskiin. Tutkimuksen tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä liittyykö dementia D-vitamiinivajeeseen vai laskevat vitamiinitasot kehittymässä olevan sairauden myötä.[36][37]


Vanhusten kognitiiviset toiminnot


Vanhusten D-vitamiinin puute on yleistä, ja se saattaa lisätä ennenaikaisen laitoshoidon tarvetta.[38] Yli 65-vuotiaita koskevassa seurantatutkimuksessa todettiin että elimistön vähäinen D-vitamiinimäärä on yhteydessä kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen.[39]


D-vitamiinin ja lihomisen välinen yhteys


Lihominen johtaa D-vitamiinitason laskuun, painon pudottaminen D-vitamiinitason nousuun. Ylipainoisille suositellaan D-vitamiinilisän ottamista. [40]


Elimistön tulehdustilat


Matala D-vitamiinitaso yhdistyy lähes kaikkiin tulehduksellisiin sairauksiin. D-vitamiinilla on useita tehtäviä immuuni- eli puolustusjärjestelmän toiminnassa, aktiivisen D-vitamiinin tarve kasvaa, kun elimistössä on tulehdustila.[40]


Raskaus


Essexin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 8 550 iältään 10–16-vuotiaan koululaisen urheilullisuutta. Loka-, marras- ja joulukuussa syntyneet lapset ovat liikunnassa kestävämpiä ja voimakkaampia kuin keväällä tai kesällä syntyneet. Tutkijat selittävät eroa sillä, että syksyllä syntyneet lapset ovat saaneet runsaasti D-vitamiinia raskauden loppuvaiheen kesäkuukausina.[41][42]


Synnytys


D-vitamiinitasot romahtavat vain tunneissa synnytyksen jälkeen, palautuakseen hitaasti seuraavien kuukausien aikana. D-vitamiinilisän ottamista suositellaan synnytyksen jälkeen.[40]


Leikkaukset


D-vitamiinitasot romahtavat vain tunneissa leikkauksien kuten polvileikkauksen jälkeen, palautuakseen hitaasti seuraavien kuukausien aikana. D-vitamiinilisän ottamista suositellaan leikkausten jälkeen.[40]


Saanti ja lähteet Suomessa






Rasvaiset kalat, kuten lohi, ovat luontaisia D-vitamiinin lähteitä.



D-vitamiinin metaboliitin kalsidiolin pitoisuus seerumissa oli suomalaisilla vuonna 2012 keskimäärin 45,3 nmol/l.[43]


Suomessa D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2 µg/vrk ja miehillä 7,1 µg/vrk, mikä on vähemmän kuin valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelema määrä. Suomalaiset saavat D-vitamiinia eniten kalaruoista, maitovalmisteista ja margariinista.[44]


Kymmenen suomalaisprofessorin otoksesta lääketieteen professorit kertoivat syövänsä D-vitamiinia 20–40 µg päivässä, ravitsemustieteilijät 7,5–10 µg (tammikuu 2013).[8] Tuolloin suositus oli vielä 7,5µg.[8]


Auringonvalo


Tropiikissa D-vitamiinin puutetta ei käytännössä esiinny, koska auringonvaloa on runsaasti kaikkina vuodenaikoina. Auringosta tuleva UVB-säteily muuttaa ihon 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. 15 minuutin viettäminen auringossa kolmesti viikossa riittää D-vitamiinin saamiseksi. Suomessakin auringonvalo on kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde, mutta talvella Suomessa ei ole mahdollista saada riittävästi UV-säteilyä D-vitamiinin tarpeen tyydyttämiseksi. Kesälläkin D-vitamiinin saanti jää usein puutteelliseksi, jos henkilö ei oleskele paria kertaa viikossa noin 15–30 minuuttia ulkona auringon ollessa korkeimmillaan.[2] Aurinko on keskikesällä korkeimmillaan Suomessa noin kello 13.20.[45]


Ravinto


Suomessa huomattiin, että väestöllä oli liian alhaiset veren D-vitamiinitasot, minkä vuoksi ei-luomumaitoihin ja ravintorasvoihin alettiin lisätä vuonna 2003 [46]D-vitamiinia. Työikäisten väestön D-vitamiinipitoisuus saavutti vuonna 2016 tason yli 60 nanomoolia litrassa, mitä pidetään hyvänä[47], vaikka se jääkin selväsi alle Käypä hoito -suosituksen mainitseman optimaalisen tason 75–120 nanomoolia[48]. Suurin osa suomalaisten saamasta D-vitamiinista tulee nykyisin vitaminoiduista maitotuotteista, vitaminoiduista levitteistä ja kalasta.[49]


Suomalaiset metsäsienet sisältävät D-vitamiinia, kantarellit suunnilleen yhtä paljon kuin